Taiteessani käsittelen historian ja myyttien estetiikkaa, ihmistä, seksuaalisuutta ja erotiikkaa. Luonnonmatemaattinen, objektiivinen kauneus on synkretistisen ja eskapistisen taiteeni keskiössä. Taiteessani on viittauksia antiikkiin, Mesopotamiaan ja Sumeriin, Euroopan keskiaikaan ja millefleur-seinäkudoksiin, eläin- ja kasvisymbollikkaan, Japanin shinto-pyhättöjä ympäröiviin metsiin ja Japanin perinteisen maalaustaiteen sommitelmiin, joissa kuvapinnan tyhjällä tilalla ja siluettimaisella pelkistämisellä on yhtä tärkeä merkitys kuin sillä mitä on tarkasti piirretty.

Teoksissani toistuvia symboleja ja motiiveja ovat jumalat, kasvit, eläimet ja nukkuvat ihmisnuorukaiset. Piirustusteni melankolisten ja erotisoitujen ihmishahmojen kasvoissa ja vartaloissa toistuu teoksesta toiseen samoja antiikista lainattuja ihanteellisia piirteitä, ja veistoksiini tavoittelen ylevää ja hienostunutta kädenjälkeä. Uusimmat veistokseni tutkivat kultaista leikkausta; ne ovat kultaisen leikkauksen mittasuhdetta noudattavia havainnollistuksia ja pelkistettyjä kasveja. Veistosten tekniikkana on eri puulajien yhdistäminen vaneriin ja runsaaseen kultauksen ja hopean käyttöön.

Piirtämisen pääasialliset työvälineeni ovat hopeakynä ja kultakynä. Ennen nykyaikaisen grafiittiytimellä varustetun “lyijykynän” keksimistä Euroopassa käytettiin hopeakynää ja aitoa lyijykynää. Hopean hapettumisesta johtuen hopeakynän jälki hapettuu ajan myötä ruskeaksi, kun taas kultakynän jälki pysyy harmaana.